Jäljet jää ♫♪
Jäljet jää Katsoa saa mut ei koskettaa sydämemme vitriiniin suljetaan vaikka Sambiaan oon valmis lähtemään että pakoon päästään tätä elämää yhdessä taas mut silti erillään me Pöydän päissä kaukana istutaan kelle sä oot velvollinen kertomaan jos sydän polttaa reikää sun rintaan Pettääkö sydän pettääkö mun pää Mä hullannun kun yksin istun iltaa hei huomaa mut oon valmis nostaan hintaa mut silti tähän jään lasivitriiniin sormen jäljet jää Mulle tänään annoit vähän aikaa me jäätiin nukkumaan keskelle lattiaa tiiän et voi mun mieltä ymmärtää kun jaksan tässä vielä odottaa tekee kipeää mut samaan aikaan nautin sun kosketus on huume sisälläin nousee taas liekit muodon rakkauden saa sulattaa ne seinää vitriinin Huomenna en tiiä mistä herään jos en ookkaan sun vieres ni soittaisitko mun perään hymyillen me leikitään et kavereikisi aletaan en tiedä ees miten tähän päädyttiin mut sil ei oo välii kunhan oot siin Pettääkö sydän pettääkö mun pää Hullannun kun yksin istun iltaa...
Chagall selvästi haastoi sinut ja otit haasteen vastaan. Paneuduit huolella pohtimaan sekä näyttelyn asettelua, että teosten sisältöä, se ilahduttaa.
VastaaPoistaChagall:n teokset eivät ole helppoja, ilmaisu on luonnoksen omaista, pelkistettyä ja vähän naiviakin. Jaksoit kuitenkin perehtyä teoksiin perusteellisesti, analysoiden niitä huolella. Kiitos Nino.